Verotuloihin perustuvasta kuntien valtionosuuksien tasauksesta
01 Mar 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Verotus, Yhteiskunta
Pohjolan Sanomissa oli 22.8.2011 kirjoitus “Talouden suunnittelu kunnissa vaikeaa”. Kirjoitusta taustoitetaan: “Tasausjärjestelmässä siirretään rikkailta kunnilta köyhille kunnille vuonna 2012 arvion mukaan 2930 euroa asukasta kohden. Mikäli joku kunta ei tähän omillaan pääse, siirretään verotuloja toisilta kunnilta, jotka ylittävät tämän rajan. Siirrettävät verotulot saadaan verottamalla rajanylittävien kuntien verotuloista 37 prosenttia, siltä osin kuin ne ylittävät tasausrajan.” Kiinteistöverojen osalta kirjoitetaan: “Kun kuntien keräämät kiinteistöverot siirretään tasausjärjestelmän ulkopuolelle, hyötyvät ne kunnat, joissa on paljon kiinteistöjä. Samalla nousee kuntien paine nostaa kiinteistöveroa.” Kommentoin noita lausumia.
Kuten tunnettua valtio osallistuu kuntien menoihin valtionosuuksilla, joiden suuruus riippuu monista kuntien kantokykyyn vaikuttavista seikoista. Valtionosuuksien “alustavassa” määräämisessä otetaan huomioon mm. kunnan asukasluku, syrjäisyys ja vanhuusväestön määrä, mutta ei kunnan verotuloja. Koska verotulot vaikuttavat ensisijaisesti huomioon otettujen kantokykyseikkojen lisäksi kuntien mahdollisuusiin rahoittaa palveluja, on valtiovalta nähnyt hyväksi ottaa ne huomioon verotuloihin perustuvassa valtionosuuksien tasauksessa. Valtionosuuslaissa on säädetty, että kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin 91,86 prosenttia euromäärästä, joka saadaan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut laskennalliset verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasmäärällä (tasausraja). Kunnan valtionosuuteen lisätään asukasta kohden tasauslisänä tasausrajan ja kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen verotulon erotuksen mukainen euromäärä. Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan valtionosuudesta asukasta kohden euromäärä, joka on 37 prosenttia kunnan asukasta kohden laskettujen laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksesta (tasausvähennys).
Valtionosuuslaissa ei puhuta mitään siitä, että “rikkailta” kunnilta siirretään verotuloja köyhille kunnille. Lain terminologiaa käytettäessä on oikein sanoa, että tasausrajan ylittävät kunnat saavat verotulojensa vuoksi vähemmän rahaa valtiolta valtionosuuksina kuin, mitä ne muuten saisivat, ja tasausrajan alittavat kunnat enemmän. Mediassa puhutaan yleisesti, että rikkailta kunnilta siirretään verotuloja köyhille kunnille, Rikkaiden kuntien etuja ajavat poliitikot ovat olleet verotulojen siirrosta tuohtuneita. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus merkitsee laskennallisesti samaa kuin verotulojen tasaus, mutta mediassa vallalle päässyt puhetapa suosii rikkaiden kuntien etuja ajavaa propagandaa enemmän kuin lakitekstiin perustuva ilmaisutapa.
Tasausjärjestelmässä kuntien verotuloja ei oteta lukuun sellaisenaan vaan hieman epätarkasti puhuen siten, että kunnallisvero ja kiinteistövero muutetaan laskennallisiksi veroiksi käyttämällä kaikkien kuntien painotettuja verolajikohtaisia keskiarvoja. Painoina käytetään kunkin verolajin veropohjaa, kunnallisveron osalta verotettavia tuloja ja kiinteistöveroluokkien osalta luokkien kuuluvien kiinteistöjen verotusarvoja. (Kunnallisveron osalta esittämäni ei pidä täysin paikkaansa verosta tehtävien vähennysten vuoksi. Havainnollisuuden vuoksi olen tyytynyt epätarkkaan ilmaisuun.) Näin ollen käytännöllisesti katsoen kunnat eivät menetä tuloja sen vuoksi, että ne nostavat veroprosenttejaan. −
Veroprosentin nosto vaikuttaa tosin vähäisessä määrin keskimääräisen veroprosentin kasvun kautta, mutta sillä ei pitäisi olla käytännön merkitystä päätöstilanteessa.
Lehdessä annettiin ymmärtää, että kiinteistöveron poisto tasausjärjestelmästä aiheuttaisi korotuspainetta kiinteistöveroprosentteihin. Tuollaista vaikutusta sillä on vain siinä tapauksessa, että kunnalliset päätöksentekijät ovat olleet siinä väärinkäsityksessä, että kunta menettää valtionosuuksia huomion arvoisesti korottaessaan veroprosenttejaan. Tuollaista väärinkäsitystä on valitettavasti kyllä olemassa. Yllättävää on, että jopa Kataisen hallituksen ohjelmaa työstäneellä talousryhmällä näyttää olleen väärinkäsitys, koska ryhmän jäsen on julkisuudessa perustellut kiinteistöverojen poistamista tasausjärjestelmästä kuntien haluttomuudella nostaa kiinteistöveroprosenttejaan. − Se on tuskin ainoa syy.
Kiinteistöveron poisto tasausjärjestelmästä hyödyttää monia kuntia niin paljon, että sillä voi olla merkitystä kuntien yhdistämisasiassa.
Antero Vuokila
